Taloudellinen hyvinvoinnin tasapaino -podcast
Miten voimme itse vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen? Tunnistatko millaiset uskomukset ohjaavat valintojasi? Miten taloudellinen tilanne vaikuttaa hyvinvointiin?
Kuuntele mielenkiintoinen podcast tästä >>
Hyvinvointiklinikan podcastissa vieraana Anne Karilahti
Nyt jutellaan hyvinvoinnin rakennuspalikoista. Miten taloudellinen tilanne vaikuttaa hyvinvointiin? Entä riittääkö sosiaalinen media tyydyttämään meidän ihmisten sosiaaliset tarpeet? Näiden aiheiden lisäksi keskustelemme fyysisestä, älyllisestä ja emotionaalisesta hyvinvoinnista.
Anne on Valmentamon perustaja ja toimitusjohtaja, joka on kouluttanut valmentajia Suomessa jo yli vuosikymmenen ajan.
Anne Karilahti
Kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hyvinvointiklinikan vieraana Anne Karilahti. Anne on Valmentamon perustaja ja toimitusjohtaja, joka on kouluttanut valmentajia Suomessa jo yli vuosikymmenen ajan.
Mistä hyvinvointi koostuu? Mistä tietää voinko hyvin?
Hyvinvointi on hyvin kokonaisvaltainen asia. Henkiseen hyvinvointiin liittyy suhde itseensä, miten hyvin tuntee itsensä, onko arvot kirkkaana mielessä, mitkä asiat ovat elämässä tärkeitä ja miten ne näkyvät omassa arjessa, pystyykö tekemään omannäköisiä valintoja, osaako tarvittaessa sanoa ei?
Alunperin hyvinvointi on lähtenyt fyysisestä hyvinvoinnista ja vaivojen tullessa usein ollaan hakeuduttu lääkäriin, joka on tehnyt vastaanotolla fyysistä hyvinvointia mittaavia testejä. Nykyisin kuitenkin henkinen hyvinvointi on tullut osaksi hyvinvointia johtuen siitä, että nykyisin työ on myös henkistä, kun aiemmin se on ollut pelkästään fyysistä.
Fyysisen hyvinvoinnin näkökulmat
Fyysiseen hyvinvointiin liittyy myös useita eri näkökulmia, eikä se enää tarkoita ainoastaan sitä, että henkilö on terve. Esimerkiksi suhde omaan kehoon, josta puhutaan nykypäivänä paljon: Mitä omasta kehosta ajatellaan? Miten omassa kehossa viihdytään?
Oman kehon kuunteleminen on myös tärkeää. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kuormituksen seuraamista: tarvitseeko keho ravintoa, aktiivisuutta tai lepoa. Fyysinen hyvinvointi on ihmisille suhteellisen tuttua, mutta siihen liittyy kuitenkin näkökulmia, jotka saattaa helposti unohtua arjessa. Fyysinen hyvinvointi vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin, esimerkiksi sen kautta minkälainen olo henkilöllä on omassa kehossaan tai mitä kehostaan itse ajattelee.
Emotionaalinen hyvinvointi
Yksi hyvinvoinnin tärkeä osa-alue on tunnetaidot, eli emotionaalinen hyvinvointi. Tunnetaitoihin kuuluu taito kuunnella omia tunteita ja tunnistaa mistä tunteesta on kyse. Tunteet tuntuvat eri puolilla kehoa, eivätkä ole ainoastaan pään sisällä. Ihmisen tunteilla on aina viesti. Kun tarpeemme on tyydytetty, koemme myönteisiä tunteita, kuten iloa, rakkautta, mielenrauhaa tai onnellisuutta. Vastaavasti jos tarpeet eivät ole tyydytetyt, voimme kokea esimerkiksi raivoa, turhautuneisuutta, stressiä tai kiukkua. Tällöin on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan, mitä viestiä kyseinen tunne viestii. Kun huolehtii tunteiden kuuntelemisesta löytää myös henkistä tasapainoa.
Älyllinen hyvinvointi
Toinen hyvinvoinnin osa-alue on älyllinen hyvinvointi, esimerkiksi kognitiiviset taidot arjessa: Osataanko keskittyä? Osataanko oppia uusia asioita? Muistetaanko asioita? Taitoja voivat lisäksi olla ongelmanratkaisutaidot ja itsensä johtamisen taidot. Elämässä usein on niin, että välillä pystyy tekemään paremmin rutiininomaisia asioita ja välillä puolestaan luovia asioita. Arjessa voi pohtia, miten aivojaan kuormittaa tai mahdollisesti huoltaa, eli huolehditaan tauoista, palautumisesta, hyvästä ravinnosta ja levosta.
Sosiaalinen hyvinvointi
Kolmas hyvinvoinnin osa-alue on sosiaalinen hyvinvointi. Ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat paljon omaan hyvinvointiin. Sosiaaliseen hyvinvointiin liittyy vuorovaikutustaidot ja esimerkiksi taito kuunnella toisia. Myös empatia ja taito asettua toisen ihmisen asemaan on keino huolehtia hyvinvoinnistaan. Ihmissuhteiden kannalta kannattaa pohtia minkälaisia ihmissuhteita on ympärillä, saako niistä energiaa tai viekö ne energiaa.
Sosiaalinen media tuo sosiaalisuutta ihmisille, mutta voi myös uuvuttaa. Somessa kannattaa seurata sellaisia tilejä, jotka tuovat hyvää mieltä ja energiaa. Sosiaalisessa mediassa on myös tietynlainen illuusio, kun julkaistaan usein vain hyviä asioita, eikä koko totuus tule aina esille. Somessa voi kokea myös yksinäisyyttä, kun toiseen ihmiseen ei saa luotua aitoa yhteyttä. Sosiaalinen media on melko pinnallinen paikka, esimerkiksi henkilö voi olla sosiaalisessa mediassa todella aktiivinen ja hänellä voi olla paljon somekavereita, mutta silti kokea elämässään yksinäisyyttä.
Taloudellinen hyvinvointi
Monikaan ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi hyvinvoinnin koostuvan todellisuudessa näin monesta eri osa-alueesta ja, että niitä kannattaisi tarkastella myös erillisinä osa-alueina. Tarkastellessa omaa hyvinvointiaan osa-alueittain voi huomata mitkä asiat ovat hyvin ja mihin kaipaisi jotain muutosta. Vielä yksi mielenkiintoinen hyvinvoinnin osa-alue on taloudellinen hyvinvointi, mitä ei välttämättä koeta osaksi kokonaisvaltaista hyvinvointia. Taloudellinen hyvinvointi vaikuttaa kuitenkin moniin asioihin, kuten ajatukset siitä, mistä saa riittävästi rahaa laskuihin tai perheen ruokaan. Talousasiat saattavat lisäksi aiheuttaa sosiaalista painetta ja ahdistusta, jos esimerkiksi ei ole varaa vaikkapa lapsen harrastukseen. Lisäksi talous saattaa aiheuttaa haasteita parisuhteessa, jos esimerkiksi rahankäyttö on erilaista tai taloudellinen vastuu on isompi toisella osapuolella.